Sprogø kohoaa keskeltä Ison-Beltin salmea, pieni saari, joka toimi vuosisatojen ajan luonnollisena astinkivenä Seelannin ja Fynin välillä. Nykyään se sijaitsee Ison-Beltin yhteyden sydämessä, missä siro Länsisilta kohtaa Itäsillan ja tunnelin, jotka yhdistävät Tanskan kaksi suurinta saarta. Kun yhteyttä rakennettiin 1990-luvulla, alun perin noin 38 hehtaarin saarta laajennettiin rajusti, ja Sprogøsta kasvoi leveä, tuulten pieksemä täyttömaan tasanko salmen levottomien vesien ympäröimänä.
Modernin insinööritaidon alla piilee kuitenkin paljon vanhempi ja usein synkkä tarina. Saaren korkealla osalla seisovat vuoden 1868 majakka ja keskiaikainen Valdemarin torni – muistoja Sprogøn pitkästä roolista vilkkaan salmen laivaliikenteen vartijana ja opastajana. Vuosina 1923–1961 saarella toimi aivan toisenlainen laitos: naiskoti, jonne satoja 'moraalisesti vajaiksi' arvioituja naisia suljettiin ja eristettiin ympäröivän meren taakse. Heidän raskas historiansa on sittemmin dokumentoitu ja muistettu koskettavasti.
Nykyään Sprogø on suojeltu luonnonreservaatti, jonne vapaa pääsy on kielletty, mutta joka on täynnä lintuja, jäniksiä ja rannikon kukkia. Kesäisin opastetut retket lähtevät Korsørista, jolloin kävijät pääsevät kulkemaan vanhoja polkuja, nousemaan majakalle ja ihailemaan avaria näkymiä ylhäällä kaartuviin valtaviin silta-aukkoihin. Saarella tuntee selvästi eri aikakausien kohtaamisen: viikinkiajan merireitit, yksinäisen majakan, sosiaalihistorian kivuliaan luvun ja yhden Euroopan suurimmista nykyajan silloista – kaikki koottuna yhdelle tuuliselle maatilkulle. Ota mukaan lämmintä vaatetta, sillä salmen tuulet lepäävät harvoin, ja anna Sprogøn kertoa monikerroksinen tanskalainen tarinansa.
