Rømø on yksi Tanskan vaikuttavimmista Vattenmeren saarista, ja se sijaitsee maan lounaisimmassa kolkassa aivan Saksan rajan tuntumassa. Saarelle pääsee yhdeksän kilometrin pituista pengertietä pitkin, joka ylittää vuorovesitasangot Skærbækistä, ja se kuuluu Vattenmeren kansallispuistoon — Unescon maailmanperintökohteeseen, joka tunnetaan vaeltavasta hiekastaan, suolaniityistään ja poikkeuksellisesta linnustostaan. Saaren tunnusmerkki on Sønderstrand, yksi Pohjois-Euroopan leveimmistä rannoista: kiinteä, vaalea hiekkataso, joka on niin avara, että autolla voi ajaa aivan vesirajaan asti. Avoimilla tasangoilla purjekärryt, leijabuggyt ja surffaajat kiitävät Pohjanmeren tuulessa, kun taas perheillä riittää tilaa keskikesälläkin. Rømøn historia on kirjoitettu valaanluuhun. 1700-luvulla saari lähetti lukuisia komentajia ja merimiehiä pyytämään valaita Grönlannin vesille hollantilaisilla ja hampurilaisilla laivoilla, ja heidän vaurautensa näkyy yhä olkikattoisissa komentajantaloissa ja valaanleukaluista rakennetuissa puutarha-aidoissa. Näistä taloista komein, Kommandørgården, on säilynyt museona, jossa on kaakeloidut tuvat ja tarinoita merielämästä. Rannan takana hiljainen sisämaa kanervineen, dyyneineen ja mäntyistutuksineen kätkee kauriita, jäniksiä ja pesiviä lintuja, kun taas hylkeet lepäävät hiekkasärkillä ulapalla. Kylät — Havneby, Kongsmark, Toftum ja Juvre — säilyttävät matalan, sään pieksemän viehätyksensä, ja Havnebyn satamasta lautta liikennöi Saksan Sylt-saarelle. Vaelsitpa sitten oppaan kanssa vuorovesitasangoilla, katselitpa avaran taivaan värien vaihtelua tai vain eksyisit rannalle, jolla ei näy loppua, Rømø tarjoaa harvinaisen tilan ja alkuvoimaisen rauhan tunteen. Se on luontoa anteliaimmillaan — tuulen pieksemää, hehkuvaa ja erehtymättömän Pohjanmeren.
