Lindholm on pieni, matala saari Stege Bugt -lahdella, matalassa vesialueessa eteläisen Seelannin ja Mønin saaren välissä, lähellä Kalvehaven kylää Vordingborgin kunnassa. Pinta-alaltaan vajaan 0,7 neliökilometrin saari on hiljainen kaistale niittyä, pensaikkoa ja rantaa tyynen, suojaisan veden ympäröimänä – silti se oli lähes vuosisadan ajan yksi Tanskan suljetuimmista ja tarkimmin vartioiduista paikoista. Vuodesta 1926 saarella toimi valtion eläinlääketieteellinen virustutkimuslaitos, korkean turvatason laboratorio, joka tutki suu- ja sorkkatautia sekä muita erittäin tarttuvia eläintauteja. Koska nämä taudinaiheuttajat uhkasivat vakavasti Tanskan karjaa, Lindholm toimi tiukkana karanteeniasemana: henkilökunta kulki saarelle omalla lautalla, kävi suihkussa ja vaihtoi vaatteet lähtiessään, ja yleisö pidettiin kokonaan poissa. Rannikon asukkaille sukupolvien ajan saari oli arvoituksellinen siluetti, jonka saattoi nähdä mutta jolla ei koskaan päässyt käymään. Tutkimuslaitos ajettiin lopulta alas ja suljettiin 2010-luvun lopulla, kun toiminta siirtyi nykyaikaisiin laboratorioihin mantereelle. Vuonna 2018 Lindholm nousi hetkeksi valtakunnallisen keskustelun keskiöön, kun hallitus ehdotti tyhjentyneen saaren käyttämistä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden majoittamiseen; laajalti arvosteltu suunnitelma haudattiin vuonna 2019. Nykyään Lindholm on edelleen valtion omistuksessa eikä avoinna tavallisille kävijöille, eikä sinne kulje turistilauttaa. Saaren kiinnostavuus on ennen kaikkea historiallista ja maisemallista: sitä katselee parhaiten Kalvehaven rannoilta ja lahden läpi kulkevista veneistä, joista sen matala vihreä ääriviiva, linnusto ja ympäröivät vedet muistuttavat sekä Mønin rauhallisesta rannikkomaisemasta että saaren epätavallisesta, salaperäisestä menneisyydestä.
